Montessoripedagogiikka

Montessorikoulun toiminta perustuu italialaisen lääkärin ja pedagogin MARIA MONTESSORIN (1870-1952) luomaan pedagogiikkaan. Hän asetti keskeisiksi kasvatustavoitteiksi lapsen itsenäistymisen, omatoimisuuden ja oppimismotivaation.

Montessoripedagogiikan mukaan aikuisen tehtävä on tukea lapsen kasvua, kunnioittaa lapsen itsenäistymispyrkimyksiä ja antaa oikeita virikkeitä silloin, kun lapsi on niitä valmis vastaanottamaan.
Montessori osoitti työssään, että lapsella on voimakas tarve oppia tuntemaan sekä itsensä että ympäristönsä. Tämän vuoksi lapsi pyrkii sisukkaasti kehittämään älyllisiä toimintojaan, säätämään motoriikkaansa ja organisoimaan kokemusvarastoaan ympäristön esimerkin mukaan. Montessori uskoi, että lapsen persoonallisuus kehittyy oman, yksilöllisen pohjapiirustuksen mukaan. Tarjoamalla tukensa ja ymmärtämyksensä, aikuinen auttaa lasta kehittymään edellytyksiensä mukaisesti.
Auta minua tekemään itse
Montessorikoulussa opettajan tehtävä on tukea lapsen sosiaalista kehitystä ja itsenäistymistä. Hänen tulee auttaa lasta vain siinä määrin, että tämä löytää itse ratkaisun. Montessorikoulujen tunnuslauseena onkin "Auta minua tekemään se itse". Aikuisten tehtäväksi jää lapsen kasvun tukeminen ja oikeiden virikkeiden antaminen silloin, kun lapsi on niitä valmis vastaanottamaan.

Herkkyyskaudet
Montessori korosti ns. herkkyyskausien hyväksikäyttöä oppimisessa. Näiden kausien aikana lapsi sekä oppii tietyt taidot helpommin, että saa siitä myös suurempaa tyydytystä. Tällaisia asioita voivat olla vaikkapa lukeminen, laskeminen, hyvät käytöstavat tai oikean erottaminen väärästä.

Oivalluksesta toimintaan
Montessoriluokassa käytettävät välineet eivät ole puhtaasti opetuksellisia, mutta eivät myöskään pelkkiä leluja. Välineiden tarkoitus on antaa lapselle mahdollisuus oivallukseen ja toistaa oivallukseen johtava toiminta yhä uudelleen. Kolmiulotteiset välineet kuten portaat, tornit, lieriöpalkit ja geometriset kappaleet kehittävät lapsen avaruudellista tajua ja hahmotuskykyä helpottaen myös lukemaan ja laskemaan oppimista.

Erilaisuus on rikkautta
Lapsen kehitys on yksilöllistä. Jokaisen lapsen on saatava edetä omassa tahdissaan. Montessorikoulussa jokaista lasta autetaan löytämään se, mikä hänessä on parasta. Lapsi valitsee montessorikoulun sääntöjä noudattaen itse, mitä tekee sekä minkä verran aikaa hän tehtäväänsä käyttää. Lapsi voi työskennellä joko yksin tai yhdessä toisten kanssa ilman opettajan väliintuloa. Vapaus luo sisäistä kurinalaisuutta sekä kunnioitusta toisen työtä ja työrauhaa kohtaan.

Lähellä luontoa, lähellä elämää
Eräs Montessorin tärkeimmistä periaatteista oli, ettei lasta saa erottaa luonnosta. Montessoriryhmässä seurataankin tarkoin luonnon tapahtumia eri vuodenaikoina niin ulkoiltaessa kuin sisätiloissa esimerkiksi omia ruukkukasveja hoitaen.

Montessoriluokka ja välineet

Käytännön elämän työt
Käytännön elämän työt (arkipuuhat) ovat yhteys lapsen kotiympäristöön. Kotoa tutut asiat helpottavat lasta sopeutumaan montessoriympäristöön ja lapsiryhmään. Käytännön elämän töitä ovat mm. itsestä huolehtimiseen (esim. pukeutumiskehikot), ympäristöstä huolehtimiseen (erilaiset pesu-, kiillotus- ja puhdistustyöt) ja tapakasvatukseen liittyvät työt. Kaikkiin töihin tulisi liittyä lasten 
itsenäinen työskentely sekä liikkeiden kontrolloiminen. Nämä työt auttavat lasta myös keskittymään ja ne ovat osa hänen kulttuurikehittymistään. Käytännön elämän töillä on suuri vaikutus lapsen kehityksen tukena.

Aistivälineet
Aistivälineet auttavat lasta näkemään ja ymmärtämään elämän laatua materiaalin välityksellä. Työskennellessään lapsi etsii samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia, vertailee, arvio, päättelee ja tutkii ympäröivää todellisuutta. Aistimateriaalin avulla lapsi voi järjestellä ja lajitella asioita konkreettisesti. Samalla luodaan pohjaa matemaattisille käsitteille.

Kielimateriaali
Kieli on kommunikointia ja ajattelua. Se on läsnä heti lapsen tulessa montessoriryhmään. Keskustelut, sanavaraston laajentaminen kuvakortein tai esineitä nimeämällä johdattavat lasta sanan äänteisiin ja kirjaimiin tutustumisessa. Tätä kautta lapsella on mahdollisuus edetä lukemisen oppimiseen.

Kulttuuri
Montessoriympäristössä kulttuuriin kuuluvat kuvataiteiden ja musiikin lisäksi maantieto, biologia, historia ja tieteet. Kulttuurivälineet ovat avaimia maailman tutkimiseen.

Matematiikka
Matematiikanvälineistön avulla lapsi omaksuu sellaiset peruskäsitteet kuten määrän, numerot ja niiden suhteet. Pohjana on lukualue 1-10. Kun määrästä ja symboleista on riittävästi työskentelykokemusta, opitut asiat yhdistetään ja niitä harjoitellaan. Halutessaan lapsi voi edetä helppoihin peruslaskutoimituksiin.

Muu toimintamme

Kuvallinen ilmaisu
Lapsilla mahdollisuus tutustua erilaisiin tekniikoihin ja materiaaleihin. Toiminta on sekä ohjattua että lapsen oman luovan prosessin tuotoksia.

Musiikki
Lauluja, leikkejä sekä soitinten käyttöä harjoitellaan yhteisillä piirituokioilla tai pienryhmissä viikoittain. Montessorikoululaiset käyvät joka toinen viikko Musiikkikoulu Juvenialian musiikkileikkikoulussa.

Liikunta
Ohjattua sisäliikuntaa lapsilla on joka toinen viikko läheisen koulun salissa. Päivittäin on varattu mahdollisuus pitkään ulkoiluun ja omaehtoiseen liikuntaan. Talvella harrastamme mahdollisuuksien mukaan luistelua ja hiihtoa.

Yhteiset piirituokiot
Piirituokioilla keskustellaan, vaihdetaan kuulumisia, harjoitellaan keskustelutaitoihin liittyviä asioita (esim. puheenvuoron pyytäminen), lauletaan, loruillaan, leikitään tai kuunnellaan musiikkia.
Piirituokioilla harjoitellaan myös keskittymistä ja käytöstapoja.